Suzuki-menetelmä

Shinichi Suzuki

Shinichi Suzuki oli japanilainen viulisti ja opettaja (1898-1998). Ennen toista maailmansotaa hän opiskeli viulunsoittoa Saksassa. Sodan jälkeen Suzuki alkoi opettaa pieniä lapsia ja mietti mikä olisi heille luontevin tapa oppia. Tärkeä oivallus oli, että äidinkieltään lapset oppivat kaikkialla maailmassa, mutta hänelle itselleen saksankielen opiskelu aikuisena oli ollut takkuista.

Tämä 1940-luvulla aloitettu kokeilu on sittemmin levinnyt ympäri maailmaa ja menetelmää käytetään lähes kaikkien instrumenttien ja laulun opetuksessa.


Suzuki-menetelmä

Tri Shinichi Suzuki kutsui itse menetelmäänsä äidinkielimenetelmäksi. Ajatuksena on, että musiikkia voi oppia samalla tavoin kuin äidinkieltä. Ennen kuin lapsi sanoo yhtäkään sanaa, hän on kuullut puhuttua kieltä pitkään. Kun hän sitten sanoo ensimmäisen ymmärrettävän sanan, läheiset iloitsevat siitä.

Muiden kannustaminen palkitsee lasta ja saa hänet yrittämään yhä uudestaan ja vähitellen sanasto kasvaa. Suzukin mielestä tämä tie on oivallinen myös musiikin maailmaan: Järjestetään tilanteita, joissa lapsi kuulee hyvää musiikkia, myös niitä kappaleita, joita on tarkoitus alkaa soittaa. Kotioloissa tämä järjestyy helposti esim. cd:tä kuuntelemalla. Oleilu muiden lasten soittotunneilla, ryhmätunnit ja konsertit ovat mainioita tilanteita edistää musiikkia ja soittamista osana lapsen tavallista arkea.

Soittovalmiuksia voidaan kehittää jo ennen kuin tartutaan instrumenttiin: hahmotuskykyä, muistia, motoriikkaa, eli seikkoja joita on perinteisesti pidetty osana musiikillista erityislahjakkuutta. Instrumentin hallinnassa edetään pienin askelin, kullekin lapselle sopivan vauhdin mukaisesti. Oppimisprosessi on siis jaettu niin pieniin osiin, että oppilas voi aina tuntea onnistuvansa. Kun soittimen käsittely alkaa olla sangen luontevaa, ja korvaa on kehitetty riittävän paljon, voidaan ottaa uutena elementtinä nuotinluku. Oppiihan lapsi ensin puhumaan ja sen jälkeen lukemaan.

Hyvinkin nuori lapsi voi aloittaa soitto-opinnot Suzuki-menetelmällä. Ei voi kuitenkaan odottaa, että lapsi kykenisi muistamaan läksyjään ja harjoittelemaan itsenäisesti. Sen vuoksi oppimisen alkuvaiheessa vanhemman osuus on ratkaisevan tärkeä. Vanhempi on mukana tunneilla ja toimii kotona avustajana.

Lapsen vanhemmalla ei tarvitse olla mitään erityisvalmiuksia ryhtyessään Suzuki-vanhemmaksi. Kaiken tarpeellisen opettaja opettaa vanhemmalle ennen kuin lapsi tulee ensimmäiselle omalle soittotunnille.

Suzukin käsitys lahjakkuudesta poikkeaa perinteisestä länsimaisesta lahjakkuuden määrittelystä siinä, että hänen mukaansa kaikki ihmiset ovat musiikillisesti lahjakkaita. Tietenkin eri ihmiset kehittyvät loppujen lopuksi eri tasoille, mutta jokaisella on kyky kehittyä. Hyvän ympäristön luominen on oleellisinta tässä prosessissa.

Menetelmän ytimenä eivät ole kappaleet vaan miten niitä opetetaan ja millaisia taitoja niiden avulla kehitetään. Suzuki-vihkot ovat vain valikoima, tosin huolellisesti valittu, ja ammattitaitoinen opettaja täydentää ohjelmistoa sopivalla katsomallaan tavalla.

Soitto-oppilaan kannalta musiikki ja itse soittaminen on tärkeintä. Musiikillisten ideoiden toteuttaminen helposti kunkin soittajan taitotasolla pitää musiikin pääroolissa soittotunnilla.


Laulusuzuki

Tietoa laulusuzukista


Kirjallisuutta

  • Shinichi Suzuki: Rakkaudella kasvatettu
  • Shinichi Suzuki: Nurtured by love
  • Shinichi Suzuki: Kunskap med kärlek
  • Liisa Winberg: Suzuki - Soitonopetusmenetelmä
  • Carole L. Bigler, Valery Lloyd-watts: Studying Suzuki piano - More than music (handbook for teachers, parents and students)
  • Sari Helkala-Koivisto: Shinichi Suzukin leikin, toiminnan ja kasvun filosofia. Lahjakkuuskasvatusidea, -filosofia ja -päämäärät Schinichi Suzukin musiikkikasvatusajattelussa.
  • Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Taiteentutkimuksen laitos Musiikkitiede, 2003.

Linkkejä

Tietoa Suzuki-menetelmästä:
Suomalaisia suzukiopetusta antavien koulujen kotisivuja:
Muita musiikinopetukseen liittyviä linkkejä: