Soittimista

Piano

Koska aivan alusta asti opetellaan aktiivisesti kuuntelemaan soivaa ääntä, on oleellista että kotonakin on akustinen piano. Miten soitin soi ja miten soivaa ääntä tuotetaan, on keskeinen osa soittotaidon kehittämisessä. Tämä on loppujen lopuksi monen vuoden projekti, mutta ihan vasta-alkajienkin kanssa tämä puoli on jo keskeinen asia. Sähköpiano soveltuu ”mökkisoittimeksi”.

Pianot ovat suhteellisen kalliita soittimia, mutta ihan hyviä on tarjolla myös käytettynä. Esim. 10 vuotta kotioloissa käytetty piano ei ole kulunut käytännöllisesti katsottuna lainkaan, mutta hinta on paljon alhaisempi kuin upouusi. Pianoissa pätee sama kuin monessa muussakin: mitä kalliimpi, sen parempi. Merkkikohtaiset erot ovat suuret. Soittimen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota mm. koskettimien keveyteen/jäykkyyteen ja kuinka helponoloisesti ääni soi. Opettaja auttaa tarvittaessa mielellään.

Piano pitää virittää säännöllisesti, 1-2 kertaa vuodessa.

Huilu

Huilun hankinta

 Opettaja avustaa mielellään huilun hankinnassa.  Hinta vaihtelee; vasta-alkjaielle sopivan saa n. 180-300e .  Alle kouluikäiset aloittavat usein huilunsoiton käyrällä suukappaleella. Kun käsivarret jaksavat kannatella paremmin siirrytään kokopitkään suukappaleeseen. Käyrä ei aina kuulu mukaan kaikkiin huilupaketteihin, riippuu merkistä.  Käytettyjen huilujen  ostoon liittyy riskejä,  minkä takia opettaja haluaa olla mukana valitsemassa sopivaa.

Huilun huolto

Huilu tulisi puhdistaa ja kiillottaa jokaisen soitetun kerran jälkeen. Näin se pysyy hyvässä kunnossa. Huilu olisi hyvä viedä huoltoon ainakin kerran kahdessa vuodessa. Helsingin seudulla huiluja huoltaa musiikkiliikkeet Woodwinds sekä Soitin Laine.

 

Vinkkejä harjoitteluun kotona

janina_4

Kaikenlaiset venytykset, hengitysharjoitukset sekä pienimuotoiset jumppatuokiot ovat hyvä tapa aloittaa harjoittelu. Näin lihakset ja keho aktivoituvat. Ennen äänen ottamista tarkistetaan oikea soittoasento. Tämän jälkeen soitetaan ääniharjoitus, jonka tarkoituksena on mahdollisimman hyvän äänen etsiminen. Kun ääni on avattu, voi varsinaisten soittoläksyjen harjoittelun aloittaa.

"Harjoittele vain niinä päivinä joina syöt." Tämä on tohtori Suzukin neuvo. Harjoitteluun tulee varata aikaa. Silloin soittoharrastus on mielekästä ja helppoa. Jokapäiväinen harjoittelu ja musiikin kuuntelu takaavat hyvän lopputuloksen. Kertaa vanhoja kappaleita sekä käy kuuntelemassa konsertteja, myös muita soittimia kuin omaa. Vanhemman kannattaa tehdä tarkat muistiinpanot soittotunnilla, jotta kotona on helpompi harjoitella opettajan neuvojen mukaan. Vanhemman positiivinen tuki on aina tärkeä lapselle, iästä riippumatta.

Kitara

Kitaran valinta


 Ellei toisin ole sovittu, opetus on pääasiassa klassista tai espanjalaista kitaransoittotyyliä.       Tällöin olisi hyvä hankkia oma klassinen kitara, joka
on tyypiltään akustinen. Akustisella tarkoitetaan onttoa,  kaikukoppaista
kitaraa, jossa ääni syntyy ilman erillisiä vahvistimia. Kielten tulisi olla
nailoniset. Soittimen koko kannattaa mielellään valita suhteessa
soittajaan. Vasta-alkajien kitarat eivät maksa paljon.

Kitarasta kannattaa tarkistaa, että kaula on suora ja mahdollisimman oikein
välimatkoin nauhoilla jaettu, niin että äänet ovat puhtaat. Kielten korkeus
olisi hyvä olla mahdollisimman lähellä otelautaa muttei niin lähellä, että
kielet alkaisivat rämistä kohtuullisella voimalla soittaessa.

Kitaran äänenlaadusta kannattaa kiinnittää huomiota äänten soimiseen
mahdollisimman pitkään (sustain). Kielten olisi hyvä olla myös
mahdollisimman tasapainossa äänenvoimakkuuden suhteen toisiinsa niin, ettei
jokin kieli soi kovempaa tai hiljempaa muihin verrattuna. Voimakas ääni on
myös hyvä laatukriteeri. Ei kannata kuitenkaan unohtaa varmistaa, että
soitin miellyttää soittajaansa.

Opettajaa voi ja kannattaakin kysyä mukaan kitaran hankintaan!


Viulu

Viulun hankinta


Opettajan kanssa kannattaa keskustella viulun hankinnasta sopivan koon ja hyvän soittimen löytämiseksi. Viulujen hinnat vaihtelevat, vasta-alkajalle sopivan viulun saa n. 200-350e. Viulun jousen laatu on tärkeä, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti viulun sointiin. Jos viulun hankkii ilman opettajaa, kannattaa aina näyttää soitin opettajalle ennen lopullista ostopäätöstä.

Viuluun tarvitaan olkatuki. KUN-merkkinen säädettävä tuki sopii monelle soittajalle ja on säädettävissä yleensä kahteen viulukokoon. Olkatuestakin on hyvä jutella opettajan kanssa, sillä mikä sopii yhdelle, ei välttämättä olekaan paras toiselle.


Viulun huolto


Viulua käsitellään aina huolella. Se pidetään pois pakkasesta sekä lämpöpatterien ja suoran auringonvalon läheltä, eikä sitä siis saa jättää autoon. Lämpötilan vaihtelu voi pahastikin vahingoittaa soitinta.

Viulun jousi kiristetään jousen päässä olevasta ruuvista muutaman kierroksen kun aletaan soittaa (n. lyijykynän paksuinen aukko jää jousen ja jouhien väliin) ja samoin löysennetään muutama kierros, mutta ei liian löysälle, kun jousi laitetaan takaisin koteloon. Jousen jouhiin ei saa koskea, jotta ne pysyvät puhtaina ja ääni hyvänä. Jouhiin laitetaan hartsia, ja pöly pyyhitään pehmeällä liinalla kielistä ja viulun pinnalta jokaisen soittokerran jälkeen.